Tiibet sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla Kiinan ja Intian välissä. Monet kauppareitit ovat kulkeneet Tiibetin halki vaikeasta maastosta huolimatta. Mongolivaltakunta, Kiina ja Tiibet ovat olleet alueen mahtivaltioita voittaen ja menettäen kukin vuoronperään. Tällä hetkellä Kiina on niskanpäällä ja Tiibet on osa Kiinaa. Monet Kiinan ja Tiibetin väliset ristiriidat liittyvät ongelmaan siitä, onko Tiibet ikinä ollutkaan itsenäinen valtio, vai onko se aina ollut osa Kiinan valtapiiriä. Historiaa tutkimalla asiaa voidaan valaista, mutta tutkimustuloksista kukin voi esittää omat tulkintansa ja pitää joitakin asioita toisia tärkeämpinä. Mielipidekysymykset ovatkin sitten jo aivan toinen asia.
Paremmin tunnettu historia alkaa Tiibetin kohdalla 600-luvulta, jolloin lukuisten eri heimojen maasta kehittyi yhtenäinen voimakas keskusjohtoinen valtio Yarlungin ruhtinaiden ja myöhemmin kuningas Srongstegampon johdolla. Strongstegampon Suur-Tiibet oli buddhalainen kuningaskunta, joka laajeni ja ulottui Nepaliin, Bengaliin, Ladakhiin ja Kukunoriin asti. Kun silkkiteiden kauppapaikkoja joutui Tiibetin hallintaan, sen yhteydet läntiseen Bagdadin kalifikuntaan kasvoivat. Tänä aikana syntyivät myös tiibetiläiset aakkoset ja buddhalaista kirjallisuutta alettiin kääntää ja temppeleitä rakentaa. 700-luvulla Tiibet ja Kiina kävivät jatkuvasti sotia ja kerran Tiibetin onnistui jopa valloittaa Kiinan silloinen pääkaupunki Xian. Rajat määrittelevän rauhansopimuksen valtiot solmivat vuonna 822.
Suur-Tiibet pirstoutui 800-luvun puolivälissä pieniin feodaalisiin ruhtinaskuntiin. Buddhalaisuus vakiintui ja luostareita rakennettiin. Luostarilaitoksesta kehittyi instituutio, jolla oli paljon omaisuutta ja valtaa.
Tiibet joutui mongolien haltuun 1200-luvulla ja tiibetiläiset vannoivat vasallivalan 1207 Tsingis-kaanille. Kun mongolit olivat valloittaneet Kiinan, Kublai-kaani asettui sen valtaistuimelle ja nimitti Sakya-luostarin apotin hallitsemaan tiibetiläisiä alueita. Apotti oli kuitenkin edelleen Kublai-kaanin alainen ja näin asettelu, jossa Tiibetin johtaja on myös hengellinen johtaja, sai alkunsa (teokratia). Mongolikeisarit suojelivat Tiibetiä ja lamat opettivat keisareita. Dalai-laman arvonimen sai ensimmäisenä 1578 Keltahattuisten koulukunnan johtaja. Keltahattuiset uudistivat buddhalaisuutta Tiibetissä. Välillä vuosina 1435-1641 Tiibet oli taas itsenäinen kuningaskunta ennen mantsu- dynastian valtaannousua Kiinassa.
Kun ensimmäinen Mantsukeisari nousi Kiinan valtaistuimelle, hän peri mongoli-kaanien aseman Tiibetin muodollisina hallitsijoina, kun käytännössä valta säilyi lamoilla. Vuonna 1720 keisarilliset sotavoimat karkottivat Tiibetistä mongolit, jotka olivat vallanneet sen kolme vuotta aiemmin. Silloin kiinalaisten valta Tiibetissä kasvoi, sillä keisari asetti lamojen rinnalle kiinalaiset komissaarit, joilla oli valtaa yhtä paljon kuin lamoilla. Tiibetin rajat myös tällöin suljettiin eurooppalaisten lähetystyöltä ja kauppa-aikeilta.
1800-luvulla Kiinan mahdollisuudet auttaa Tiibetiä pienenivät sen omien ongelmien kasvaessa, ja Iso-Britannia onnistui valloittamaan itselleen alueita Tiibetistä. Iso-Britannian ja Venäjän kesken käytiin kilpailua Tiibetistä, kunnes 1907 syntyi sopimus, jossa valtiot tunnustivat Kiinan oikeudet Tiibetiin. Kiinalainen sotajoukko miehitti Lhasan 1910.
Paremmin tunnettu historia alkaa Tiibetin kohdalla 600-luvulta, jolloin lukuisten eri heimojen maasta kehittyi yhtenäinen voimakas keskusjohtoinen valtio Yarlungin ruhtinaiden ja myöhemmin kuningas Srongstegampon johdolla. Strongstegampon Suur-Tiibet oli buddhalainen kuningaskunta, joka laajeni ja ulottui Nepaliin, Bengaliin, Ladakhiin ja Kukunoriin asti. Kun silkkiteiden kauppapaikkoja joutui Tiibetin hallintaan, sen yhteydet läntiseen Bagdadin kalifikuntaan kasvoivat. Tänä aikana syntyivät myös tiibetiläiset aakkoset ja buddhalaista kirjallisuutta alettiin kääntää ja temppeleitä rakentaa. 700-luvulla Tiibet ja Kiina kävivät jatkuvasti sotia ja kerran Tiibetin onnistui jopa valloittaa Kiinan silloinen pääkaupunki Xian. Rajat määrittelevän rauhansopimuksen valtiot solmivat vuonna 822.
Suur-Tiibet pirstoutui 800-luvun puolivälissä pieniin feodaalisiin ruhtinaskuntiin. Buddhalaisuus vakiintui ja luostareita rakennettiin. Luostarilaitoksesta kehittyi instituutio, jolla oli paljon omaisuutta ja valtaa.
Tiibet joutui mongolien haltuun 1200-luvulla ja tiibetiläiset vannoivat vasallivalan 1207 Tsingis-kaanille. Kun mongolit olivat valloittaneet Kiinan, Kublai-kaani asettui sen valtaistuimelle ja nimitti Sakya-luostarin apotin hallitsemaan tiibetiläisiä alueita. Apotti oli kuitenkin edelleen Kublai-kaanin alainen ja näin asettelu, jossa Tiibetin johtaja on myös hengellinen johtaja, sai alkunsa (teokratia). Mongolikeisarit suojelivat Tiibetiä ja lamat opettivat keisareita. Dalai-laman arvonimen sai ensimmäisenä 1578 Keltahattuisten koulukunnan johtaja. Keltahattuiset uudistivat buddhalaisuutta Tiibetissä. Välillä vuosina 1435-1641 Tiibet oli taas itsenäinen kuningaskunta ennen mantsu- dynastian valtaannousua Kiinassa.
Kun ensimmäinen Mantsukeisari nousi Kiinan valtaistuimelle, hän peri mongoli-kaanien aseman Tiibetin muodollisina hallitsijoina, kun käytännössä valta säilyi lamoilla. Vuonna 1720 keisarilliset sotavoimat karkottivat Tiibetistä mongolit, jotka olivat vallanneet sen kolme vuotta aiemmin. Silloin kiinalaisten valta Tiibetissä kasvoi, sillä keisari asetti lamojen rinnalle kiinalaiset komissaarit, joilla oli valtaa yhtä paljon kuin lamoilla. Tiibetin rajat myös tällöin suljettiin eurooppalaisten lähetystyöltä ja kauppa-aikeilta.
1800-luvulla Kiinan mahdollisuudet auttaa Tiibetiä pienenivät sen omien ongelmien kasvaessa, ja Iso-Britannia onnistui valloittamaan itselleen alueita Tiibetistä. Iso-Britannian ja Venäjän kesken käytiin kilpailua Tiibetistä, kunnes 1907 syntyi sopimus, jossa valtiot tunnustivat Kiinan oikeudet Tiibetiin. Kiinalainen sotajoukko miehitti Lhasan 1910.
Lähteet:
Tiibet-Ryhmä: Tiibet tänään (Biokustannus 0y)
National Geographic 2002 nro. 4 Lewis M. Simons & Steve McCurry: Tiibet - uudistuksia ja perinteitä
Michel Peissel (2002): Tibet the secret continent
Kehitysyhteistyön palvelukeskus kepa http://www.kepa.fi/kumppani/526/
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home