Tiibetin buddhalaisuudessa on monta eri koulukuntaa, joissa lamat ovat opettajia. Gelugga-koulukunnan johtaja on Dalai-lama. Sanan lamalaisuus kuvaamaan Tiibetin buddhalaisuutta ovat ottaneet käyttöön länsimaalaiset, ja virheellisesti Dalai-lamaa pidetään usein koko Tiibetin buddhalaisuuden uskonnollisena johtajana, vaikka hän on sitä vain yhdelle koulukunnalle.
1500-luvulla niin sanottu Keltahattuisten koulukunta (gelugga) pyrki uudistamaan Tiibetin buddhalaisuutta ja levittämään sitä myös mongolien keskuuteen. Mongolipäälliköiden tuen seurauksena keltahattuisten koulukunnan edustajat saivat paljon valtaa Tiibetissä ja koulukunnan johtaja sai ensin Dalai-laman arvonimen, sitten 70 vuotta myöhemmin Gusri-kaani nimitti senhetkisen Dalai-laman koko Tiibetin hallitsijaksi. Siitä asti Dalai-lamat ovat hoitaneet tehtävää milloin enemmän ja milloin vähemmän riippumattomina mongoleista ja Kiinasta.
Lamat ovat edellisten lamojen inkarnaatioita eli uskotaan, että kuolleen laman henki
syntyy uudelleen jossain poikalapsessa, josta taas tulee lama. Ylimmät lamat ovat myös myötätunnon boddhisattvan inkarnaatioita, eli jälleensyntyneitä valaistuneita eli buddhia. Toinen suurlama Dalai-laman lisäksi on Panchen-lama, joka on gelugga-koulukunnan toiseksi tärkein johtaja. Panchen-laman tehtävä on löytää ja nimetä uusi Dalai-laman inkarnaatio ja Dalai-laman tehtävä taas on löytää panchen-laman inkarnaatio. Viimeksi Panchen-laman kuoltua sekä Dalai-lama että Kiina nimesivät uudet panchen-lamat eivätkä osapuolet ole hyväksyneet toistensa valintoja.
Tämän hetken Dalai-lama on maallikkonimeltään Tenzin Gyatso. Hän on 14. Dalai-lama ja on syntynyt vuonna 1935. Hän on arvostettu maailmalla ja siitä osoituksena on mm. Nobelin rauhanpalkinto vuodelta 1989. Hän on korostanut kautensa aikana rauhallisen ja väkivallattoman ratkaisun tärkeyttä Tiibetissä. Dalai-lama asui Lhasassa palatsissaan vuoteen 1959, jolloin hän Tiibetin epäonnistuneen kansannousun jälkeen pakeni sekasortoisesta Tiibetistä Intian Dharamsalaan, jossa pakolaishallitus edelleen pitää majaansa.
Lähteet:
Tiibet-ryhmä: Tiibet tänään (Biokustannus oy)
Michel Peissel 2002: Tibet, the secret continent
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Dala-lama
Verkkopolku.net:
http://www.verkkopolku.net/view.php?asiakas=maailmanuskonnot&pageid=35
1500-luvulla niin sanottu Keltahattuisten koulukunta (gelugga) pyrki uudistamaan Tiibetin buddhalaisuutta ja levittämään sitä myös mongolien keskuuteen. Mongolipäälliköiden tuen seurauksena keltahattuisten koulukunnan edustajat saivat paljon valtaa Tiibetissä ja koulukunnan johtaja sai ensin Dalai-laman arvonimen, sitten 70 vuotta myöhemmin Gusri-kaani nimitti senhetkisen Dalai-laman koko Tiibetin hallitsijaksi. Siitä asti Dalai-lamat ovat hoitaneet tehtävää milloin enemmän ja milloin vähemmän riippumattomina mongoleista ja Kiinasta.
Lamat ovat edellisten lamojen inkarnaatioita eli uskotaan, että kuolleen laman henki
syntyy uudelleen jossain poikalapsessa, josta taas tulee lama. Ylimmät lamat ovat myös myötätunnon boddhisattvan inkarnaatioita, eli jälleensyntyneitä valaistuneita eli buddhia. Toinen suurlama Dalai-laman lisäksi on Panchen-lama, joka on gelugga-koulukunnan toiseksi tärkein johtaja. Panchen-laman tehtävä on löytää ja nimetä uusi Dalai-laman inkarnaatio ja Dalai-laman tehtävä taas on löytää panchen-laman inkarnaatio. Viimeksi Panchen-laman kuoltua sekä Dalai-lama että Kiina nimesivät uudet panchen-lamat eivätkä osapuolet ole hyväksyneet toistensa valintoja.
Tämän hetken Dalai-lama on maallikkonimeltään Tenzin Gyatso. Hän on 14. Dalai-lama ja on syntynyt vuonna 1935. Hän on arvostettu maailmalla ja siitä osoituksena on mm. Nobelin rauhanpalkinto vuodelta 1989. Hän on korostanut kautensa aikana rauhallisen ja väkivallattoman ratkaisun tärkeyttä Tiibetissä. Dalai-lama asui Lhasassa palatsissaan vuoteen 1959, jolloin hän Tiibetin epäonnistuneen kansannousun jälkeen pakeni sekasortoisesta Tiibetistä Intian Dharamsalaan, jossa pakolaishallitus edelleen pitää majaansa.
Lähteet:
Tiibet-ryhmä: Tiibet tänään (Biokustannus oy)
Michel Peissel 2002: Tibet, the secret continent
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Dala-lama
Verkkopolku.net:
http://www.verkkopolku.net/view.php?asiakas=maailmanuskonnot&pageid=35
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home