Kiinan vastareaktiot

Kiinassa reaktiot muiden reaktioihin ovat olleet vahvoja. Yksi esimerkki tästä ovat olleet Kiinassa järjestetyt Ranskan-vastaiset mielenosoitukset sen jälkeen, kun olympiasoihtu oli Pariisissa joutunut kiinanvastaisten mielenosoitusten uhriksi ja presidentti Sarkozy puhui mahdollisesti boikotoivansa Pekingin olympialaisten avajaisia. Mielenilmausten kohteeksi on joutunut Kiinassa myös ranskalainen kauppaketju Carrefour, joka mielenosoittajien mukaan tukee Tiibetin itsenäisyyttä. (Helsingin Sanomat 20.4.2008)

Kiinan hallitus on hyvin suorasanaisesti monta kertaa ilmoittanut, että Tiibet on Kiinan sisäinen asia, johon muiden ei pidä puuttua. Kiina on myös moitinut mm. Nancy Pelosia, joka on avoimesti tukenut dalai-lamaa ja arvostellut Kiinaa sen ihmisoikeustilanteen vuoksi. Kiinalaiset ovat maan medioiden mukaan sitä mieltä, että Nancy Pelosi on maailman vastemielisin ihminen. Kiina on myös sitkeästi pysynyt paljon pienemmissä uhriluvuissa, kun pakolaishallitus kertoo ja pyrkinyt kontrolloimaan uutisointia Tiibetin tilanteesta. (Aamulehti 22.3.2008)

Kiinaa ärsyttää se, että länsimaat ovat jatkuvasti moralisoimassa sen tekemisiä. Sillä on ollut oma tapansa toimia ja sen avulla se on kasvanut suurvallaksi. Kiina on hajanainen alue, jota hallitsee yläluokka kommunismin verhon takana, eikä sillä ole varaa sallia valtiota hajottavaa toimintaa ulkopuolellaan sen enempää kuin rajojen sisälläkään. Kiinan onneksi monet maat ovat haluttomia puuttumaan sen tekemisiin, jotta ne voivat paistatella sen talouskasvussa ja ottaa irti kaiken hyödyn, mitä saatavissa on.